Terveydestä huolehtiminen

terveydestä huolehtiminen

Kävin tuossa aamulla pitkästä aikaa vaa’alla. Painan tällä hetkellä näköjään huikeat 71kg, eikä se vois kiinnostaa tai järkyttää mua yhtään vähempää. Melkoinen edistysaskel sellaiselta, joka on aikanaan ollu vaa’an orja, käyny joka aamu tsekkaamassa aamupainon ja halunnu painostaan huolimatta aina 5kg pois.

No miksi paino ei mua stressaa? Koska se ei kerro yhtään mitään. Tai kertoo se sen millä voimalla maan vetovoima mua puoleensa vetää mutta ei se mun koostumuksesta mitään sano.

Joo, toki oon keränny rasvaa joka tällä hetkellä kropassa näkyy mutta jos katsoo kuvia siinä mielessä että miltä mieluiten haluaisi näyttää niin kyllä ne on kaks viimeistä. Toisiks viiminen on se miltä haluaisin näyttää jos jaksaisin omistautua dieetille kunnolla (haluaisin kyllä enemmän muhkua ja lihasta), mutta viimeinen on heti hyvänä kakkosena, se on ihan ookoo tämmösellä semi-lusmuilevalla otteella tähän hommaan. Joten kuten arvata saattaa, en VIELÄKÄÄN jotenkin pääse kiinni tohon ruokavalion orjalliseen noudattamiseen, tarkottaako se sitä että tuo supertikki kroppa ei oo mulle enää niin tärkeä kuin ennen? Jaa a.

Kun sain nuo mua vainonneet ”ikiläskit” tuolta alakropasta pois, on rasva vaihtanu sen jälkeen majapaikkaa. Nykyään sitä kertyy myös tonne yläkroppaan ja etenkin vatsaan, jännittävää.

Jatkan siis toistaiseksi tämmöstä 71-kilosen amazonin elämää (ehhee) ja meen puhtaasti fiiliksellä. Oon koko nuoruuteni pakottanu itteni kaikenlaisiin dieetteihin ja väkisin tehny jotain ihan vaan saadakseni jonkunlaisen kropan, en millään enää jaksa pakottaa. Jotenki ansaitsen nyt vähän armoa.

Samalla kun tavallaan lusmuilen enkä tee mitä mun ”pitäis”, koen että oon saavuttamassa yhtä tärkeimmistä tavoitteista. Tai se on oikeastaan niin iso tavote, ettei sitä oo koskaan uskaltanu edes tavotteeksi asettaa, nimittäin tyytyväisyys. Monet toitottaa että KEHITYS PYSÄHTYY TYYTYVÄISYYTEEN ja KOSKAAN EI OLE TYYTYVÄINEN EIKÄ SAA OLLAKAAN mutta kyllä minä sanon että tavoittelen tyytyväisyyttä. Sitten kun ei enää YHTÄÄN tarvi ahdistua siitä miltä jossakin vaatteessa tai biksuissa näyttää, sitten oon tyytyväinen. Ja se ei tarkota sitä että mun pitää nyt dieetata itteni kuivaksi kalkkunaksi jotta oisin tyytyväinen vaan enemmänki tuntuu että se on kropan muovautumisen ja päänsisäisen hyväksymisen puolessa välissä. Kun saan mielen hyväksymään edes joitakin epätäydellisyyksistäni (esimerkiksi ikuisen ystäväni selluliitin) ja toisaalta kroppaa vähän lähemmäs tavoitteita, odottelee siellä tyytyväisyys. Kuulostaa siltä että NIINHÄN SÄÄ LUULET, mutta nii i, niin luulenkin, ja tiedän. Huvittavinta on se että kesällä (toisiks vika kuva) mun kroppa oli hyvässä kunnossa mutta pää ei tajunnu = ei tyytyväisyyttä, kun taas nyt kroppa ei oo niin hyvässä kunnossa mutta pää alkaa tajuta = lähempänä tyytyväisyyttä.

Ja kun minä sen tyytyväisyyden saavutan, en aio alkaa syömään pullaa joka päivä vaan sitten voin jotenkin jatkaa rauhassa treenaamista ilman että on kokoajan joku kropanmuokkaustavote, nauttia ihan vaan pelkästä treenistä. Nautin siitä jo nyt mutta silti haluan kroppani lihaksikkaammaksi ja vähärasvaisemmaksi. Tärkein ero entiseen on se etten tee tätä pakolla, vaan oon ilonen siitä mitä oon saanu aikaan mutta innolla seuraan mitä vielä tapahtuu. Vielä oon katellut myös näitä silmälasitarjouksia, ja yrittänyt löytää keinon saada halvalla uudet lasit. Ehkä tilaan ne netistä, en tiedä vielä.

Ymmärrättekö? 😀

ps. (koska aina pitää olla ps.) Voisin kirjottaa kilometrin mittasen postauksen aiheesta ”miksi bloggaan” tai pikemminkin ”miksi en bloggaa” mutta tässä lyhyesti koska oon niin kiukkunen etten voi odottaa: henk.koht. mua riepoo se että mun kuvitellaan kirjoittavan tätä siksi että haluan esitellä itteäni. Jos haluaisin esitellä omaa takapuoltani jossakin muussa kuin motivoivassa reenimielessä, olisin tälläkin hetkellä pyllistelemässä jonkun lehden kannessa tai sivuilla. Ei vaan ole iiiiihan mun juttuni.

Nämä kaikki epäilijä tuntuvat olevan mun omia tuttujani, aika surullista mutta toisaalta ei kovin yllättävää. :/ Kirjoitan ja laitan kuvia koska te lukijat kerrotte mun muutoksen ja asenteen motivoivan teitä. Koska mulla itselläni oli blogilistalla blogeja, joita luin päivittäin ja sain tsemppiä oman muutoksen alottamiseen ja jatkamiseen. Koska meinasin alkaa itkemään kun Essi Vasankari kertoi lopettavansa bloggaamisen. Joskus mietin että lopetan Voimariinin koska mua ottaa päähän moiset kommentit tai ajatukset, mutta sitten muistan että tää voi olla jollekkin tärkeä.

Tuntuu myös että olisin jotenkin vakavasti otettavampi jos mulla olis enemmän lihasta ja vähemmän naisellisia muotoja, mutta kun mulla ei (ainakaan vielä) ole. Jos olisin lihaskimppu, voisin ”pyllistellä” (jota en omasta mielestäni tee jos otan kuntokuvia) rauhassa ilman näitä kommentteja siitä että blogini on pyllistelyä varten. Noh, toisaalta, sitten luultavasti tulisi kommenttia että näytän mieheltä. Oh well, koskaan ei voi kai miellyttää kaikkia eikä kai tarviskaan…

Näitä kommentteja ei siis tule blogiini vaan ihan livenä tutuilta tai ”puhelinlankoja pitkin”. Tykkään siitä että joku kehuu muutosta jonka oon saanu esimerkiksi takamuksessani aikaan, koska sen muoto on treenin tulosta. En kuitenkaan voi nykyään sietää muunlaista huomiota joka siihen kohdistuu, ehkä ennen sitä kaipasin mutta nykyään en. En en en. Joten ei, en kirjoita blogia siksi että haluan esitellä takamustani tai kehoani seksuaalisessa mielessä. Haluan jakaa mun muutosta koska tiedän että muutokset motivoi.

Nyt menen puhaltelemaan höyryjä.

Pikavippeihin sijoittaminen?

Mietin tässä hieman kun vuosi vaihtui, että joskos sitä olisi samalla hyvä aika hieman muokata tuota omaa sijoitusstrategiaani. Olen tähän asti keskittnyt hyvin vahvasti tähän asuntosijoittamiseen, mutta on monia muitakin todella mielenkiintoisia ja lupaavia tapoja sijoitella rahojaan. Eräs erikoisista ja mitä olen vähemmän kuullut puhuttavan on pikavipit, tai lähinnä vippejä tarjoaviin yrityksiin sijoittaminen.

Pikavippi yrityksiä on nykyään todella monta erilaista, ja ne kaikki kilpailevat kovasti asiakkaista. Tämän takia osa niistä on alkanut houkutella sijoittajia tarjoamalla melko kovaakin tuottoa heille rahaa antaville. Näillä yrityksillä on yleensä tosi hyvät katteet, jonka ansiosta ne voivat luvata jopa 10 % vuosittaista tuloa sijoituksille. Tämä on “riskitöntä” kunhan yritys suostuu sen maksamaan, ja kunhan tämä kyseinen yritys myös pysyy pystyssä.

pikavipit
Voisivatko pikavipit olla vähän tunnettu rahapuu?

Vähän kyllä kiinnostaisi tälläinen sijoittaminen, mutta kysymys on myös siitä, kuinka luotettavia nämä yritykset oikein ovat. Tämä pikalaina ala on hieman hämärän maineen omaava, ja kysymyksenä nouseekin nopeasti mieleen, että voiko siihen oikeasti luottaa? Nämä vippiyhtiöt, maksavatko ne oikeasti tämän tuoton takaisin, vai jääkö se helposti vain lupaukseksi, jos heikommat ajat koittavat.

Mitä olen pikavippeihin nyt vähän tutustunut, niin vaikuttavat tämän alan asiat kyllä lähitulevaisuuden kohdalla aika valoisilta. Ala ei ole enään sellaisen negatiivisen julkisuuden kohteena kuin esimerkiksi vaikka 3 – 4 vuotta sitten, jolloin lyötiin läpi uusi lakikin, jonka piti vaikeuttaa tämän alan toimintaa. Se tuntui saavan kansan tyytyväiseksi, mutta sen vaikutus alan toimintaan jäi kuitenkin lähes olemattomaksi. Vaikka lain piti tehdä mm. pikavippi 24h antamisen mahdottomaksi, on se nykyään vieläkin tietyissä tapauksissa mahdollista järjestää, ja muuten sitä lainaa saa antaa aina päiväsaikaan, vaikka hakemus olisi tullut vasta yöllä.

Vaikuttaakin että tämä ala on ainakin hetken aikaa taas aika turvattu lainsäätäjiltä, ja vippien ja lainojen antaminen saa jatkua samaan malliin myös tulevaisuudessa. Tämä lupaisi hyvää myös alan kehitykselle, joka on kasvanut jo monta vuotta, tosin tämä kasvu on jakautunut aika voimakkaasti useiden alalle saapuvien kesken. Ei ole enään sellaista selvää suurta peluria, vaan alaa hallitsevat todella monet pienet ja suuremmat yritykset. Selvin muutos on tullut ehkä siinä, että pikalainojen antajat ovat enemmän nykyään ulkomaisten firmojen omistuksissa, eikä vain suomalaisten kuten pikavippien kulta-aikana 2000 -luvun puolivälissä.

Itseäni ainakin on alkanut houkutella sijoittaa näihin firmoihin jonkin verran rahaa, koska se on melko simppeli ja helppo keino, jonka pitäisi taata aika kova tuotto. Riski muodostuu hyvin eritavalla kuin esimerkiksi osakemarkkinoilla, jonka takia yritysten toiminta ja näkymät pitää tarkistella erityisen tarkasti. Jos ne kuitenkin ovat vahvat, taidan heittää hieman tilillä lojuvaa rahaa tähän tarkoitukseen, ja raportoida vaikka näillä sivuilla sitten, miten tämä homma oikein on toiminut. Ehkä en viittis ihan noilla 18 vuotialle tarkoitettuihin lainoihin sijoittaa, mutta vanhemille annettavissa riskit ovat pienemmät.

Jos on oikeasti mahdollista saada melkein 10 % tuottoa pienellä riskillä pikaluottojen markkinoilla, kannattaa tämä mahdollisuus käyttää. Pitää kuitenkin olla siis erityisen tarkkana sen suhteen, kelle firmalle rahat antaa. Jos yritys joutuu vaikeuksiin, on korkeahko riski menettää sijoituksena. Lisäksi toisena riskitekijänä on yrityksen luotettavuus, josta kannattaa tehdä myös selkeä kuva ja selvitys.

Jos nämä asiat ovat kuitenkin kunnossa, voi tämä olla mielenkiintoinen ja toimiva keino sijoittaa rahoja ja hajauttaa sijoitusta melko pienellä riskillä kovalle tuotolla. Ei kannata tätä käyttää ainoana sijoituksenaan, mutta osana portfoliota se voi olla ihan toimiva sijoitusväline, kohtuullisella riskillä.

Palaan asiaan kun tiedän tarkemmin, miten tämä on toiminut ja millaisia kokemuksia olen siitä saanut.

Mustekasetteja ja -patruunoita

Kauppakirjaa tehdessä tulikin ehkä eräs elämäni erikoisimmista ongelmista. Nimittäin juuri kun laitoin sen tulostumaan, alkoi tulostin valittaa että tulostinmuste on aivan lopussa. Mietin hetken, oliko tämä merkki Jumalalta olla tekemettä tätä kauppaa, mutta hetken pähkäiltyäni tulin kuitenkin siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli vain ikävä sattuma.

Suuntasin katseeni kauppaan, tarkoituksena etsiä sopiva muste tulostimeeni. Järkytys oli suuri, kun vuosien tauon jälkeen katselin niitä musteita. Niiden hinnathan on ihan tajuttomat! Kuitenkin minulla ei oikein ollut vaihtoehtona oikein muuta kuin maksaa se pyydetty hinta, ja hiipiä valitellen kotiin päin mustekasetti kainalossa. Kotona tökkäsin musteen printteriin, laitoin kauppakirjan tulostumaan ja istuin koneelle.

mustekasetti
Kuinka perusmuste voi maksaa niin paljon, vain sen takia että sitä laitetaan tulostimeen?

“Kuinka säästää rahaa mustekaseteissa?”, kirjoitin googlen osoitepalkkiin. Päätin sillä hetkellä, etten enään ikinä ostaisi näitä ylihintaisia musteita kaupoista. No niinhän sitä sanotaan, että netistä löytää mitä tahansa ja niin tämänkin. Musteista voi ilmeisesti oikeasti säästää ihan kunnolla, kunhan ne ostaa netistä. Hyvä se, sillä noita kauppojen hintoja ei kukaan täysijärkinen rupea pulittamaan.

Eräs ensimmäisistä löytämistäni sivuista oli tulostinmuste.fi. Se on erikoistunut kertomaan musteiden ostosta netistä, ja vaikutti oikein pätevältä sivustolta asiaan liittyen. Sivustolla oli tietoa kaikenlaisista mustepatruunoista, mustekaseteista ja kaikkeen musteisiin liittyvästä. Seurasin sivuston linkkejä musteita myyvään nettikauppaan, ja laitoin tilauksen menemään. Musteet tulisivat kotiini noin viikon kuluttua, ja olisivat sitten valmiina jo täällä seuraavaa vaihtokertaa varten. Helppoa ja halpaa, ja kaikki tuntui toimivan.

Nyt olen täällä kauppakirja kädessä ja musteet tilattuna, valmiina viemään sen postiin heti maanantaina. Pakko oli vaan kirjoittaa tämä teksti tässä välissä, sillä myönnän että jostain syystä toi mustekasettien hinnoittelu sai minut hieman kuumenemaan. Kovat hinnat jostain pienestä mustepötikästä, ei mitään rajaa. Tiedän kuitenkin ihan tasantarkkaan, ettei tollaisen valmistaminen maksa juuri mitään. Valmistajat yrittää vaan vetää kovaa katetta noista lisäosista.

Nyt onneksi tämä koko ruljanssi on takanapäin, ja voin taas keskittyä täysillä tähän asuntosijoittamiseen. Tässä on kyllä ollut huomattavasti enemmän hommaa kuin olin alunperin ajatellut, joka on kyllä jotenkin yllättävänkin yleistä monessa asiassa elämässä. Nyt kuitenkin ollaan pitkällä, ja tiedän jo paremmin miten tämä homma oikein toimii. Jatko näyttää valoisalta, vaikka ulkona pimeneekin.

Uudet lainat vuonna 2016

Uudet lainat vuonna 2016 lainaavat nykypäivänä lukuisat lainapalvelut. Lain uudistuksen myötä kalenterivuonna 2013 pienlainayritykset pakotettiin ottamaan vipeistään ylivoimaisesti pienempää korkosummaa kuin aiemmin. Tämän uudistuksen takia lukuisat pienehköt vippifirmat keskeyttivät palvelunsa ja muut firmat päätyivät uudistamaan lainaehtonsa ja korkoprosenttinsa. Lain uudistuksen tähden ohella aiemmin usein kalliisti arvotetut pikavipit ovat tällä hetkellä aika tavalla halvempia asiakkaille. Muutoksen ohella pikalainojen rahasummat muuttuivat kuitenkin rahamäärältään suuremmiksi, joten esim. jokusen sadan euron luottoa ei normaalisti monetkaan pikavippipalvelut tarjoa jatkossa.

luotto
Pienten lainojen tarjonta loppui lähes kokonaan

Pikavippi haetaan aika usein olosuhteissa, kun käteistä ei ole lähestulkoon lainkaan, eikä käteistä voi saada muistakaan paikoista. Raha myös halutaan ottaa nopeasti tilille. Pienlainoja lainaavat monesti nuoret ja vähävaraiset ihmiset. Pienlainan myöntäminen vaatii tietyn iän vähintään, pysyvän oleskelun Suomessa ja muun sopivuuden pikalainaan. Ennen pikaluoton lainaamista on aiheellista ottaa selville, että luoton on kykenevä tilittämään takaisin määräajassa, jos tällä tavoin lainafirma määrää.

Nopeat lainat ovat synnyttäneet pikavippien yleistymisestä alkaen kiivasta sanan vaihtoa. Asenne kalliisiin pikavippeihin on ollut melkein aina lehdissä kutakuinkin ainoastaan moitiskeleva. Pikaluottojen vaivaton ja pikainen lainaus ovat saaneet aikaan lukuisalle luoton ottajalle hankaluuksia, sillä pienlainoja ei aina ole pystytty tilittämään luotonantajalle eräpäivään mennessä. Maksamattomista pikavipeistä on mahdollisesti saattanut viritä pikaluottokierre, jolloin myöhässä olevia pikaluottoja maksetaan luotonantajalle muilla vipeillä.

Pikalainat vipataan siinä tapauksessa kun käteistä tarvitaan heti

Vipeille on olemassa kumminkin lukuisia ratkaisuja. Näitä ovat esim. vertaislainat, jossa tapauksessa pikalainaa ei tarjoa lainafirma, vaan netin kautta löydettävä henkilö.

Pikalainatuotteita ja kaikenlaisia pikavippejä on fiksua vertailla vähintäänkin korkotasoltaan. Ennen pikaluoton hankkimista on viisasta lukea niin ikään lainan ehdot, huolimatta siitä, että lainavaihtoehto heti aluksi kuulostaisi edulliselta ja tyydyttävältä.

Pikavippi on kohtuullisesti hinnoitettua isompaa lainaa aika lailla hinnakkaampi luottotuote. Jos kuluttaja ei tiedä pystyykö pikalainan suorittamaan eräpäivään mennessä lainafirmalle, asiakkaan kannattaa selvittää onko pikalainafirman lainaehdot pikavipin lyhentämisen suhteen asiallisia. Kun maksuaika ylittyy, eikä pikavippiä kykenekään suorittamaan lainanantajalle, pikavipin korko saattaa kiivetä suureksi. Siinä tapauksessa melko pienikin laina saattaa myöhemmin kiivetä kustannuksiltaan todella isoksi.

Huolimatta siitä, että pikalainat ovatkin tänä päivänä kohtalaisen haluttuja, selvityksen perusteella vain kaksi % vastanneista tohtisi harkita ottavansa rahapulaansa ratkaisun pikalainalla. 4/5 suomalaisista ei ottaisi pikalainaa missään tapauksessa.

Silloin kun luottoa haluaa ottaa, on hyvä hakea luottoa aluksi omasta pankista josta lainan voi saada lähes joka tapauksessa kohtuulisemmalla korkotasolla ja lisäkuluilla kuin muista paikoista. Silloin kun luottoa ei omasta pankista myönnetä, kannattaa verrata eri lainapalvelujen luottojen korkoja yms ja hakea korkotasoltaan sopiva vaihtoehto.

Pieniä luottoja myöntävät tätä nykyä monet rahoitusyritykset. Lain muutoksen myötä vuonna -13 pikavippipalvelut vaadittiin ottamaan pikavipeistään paljon pienimääräisempää korkoa kuin ennen. Tämän uudistuksen vuoksi jotkin epämääräiset lainayritykset lakkauttivat lainapalvelunsa ja muut palvelut päätyivät uudistamaan pienlainaasetuksensa ja korko%:nsa. Lakimuutoksen vuoksi vuoksi aikaisemmin yleisesti hinnakkaasti arvotetut pikavipit ovat tänään aika lailla kohtuuhintaisempia asiakkaille. Uuden lain vuoksi pikaluottojen rahasummat muuttuivat kuitenkin määrältään isommiksi, jolloin vaikkapa 2 sadan lainaa ei ehkä kuitenkaan useatkaan pikalainapalvelut lainaa tulevina aikoina.

Pienlaina haetaan monesti silloin, jos mammonaa ei ole melkein lainkaan, eikä lainaa voi hankkia muista paikoista. Raha myöskin tykätään saada lyhyessä ajassa käyttöön. Pienlainoja lainaavat usein nuoret ja köyhät henkilöt. Pienlainan lainaaminen edellyttää tietyn iän, pitkäkestoisen oleskelemisen täällä ja kelpoisuuden pikalainaan. Ennen pikaluoton ottamista on hyvä tsekata, että pikaluoton on kykenevä maksamaan takaisin määräajassa, jos näin lainoittaja vaatii.

Pikalainat ovat synnyttäneet lainojen yleistymisestä alkaen raivoisaa sanan vaihtoa. Asenne korkeaprosenttisiin pikalainoihin on ollut melkein aina medioissa lähes vain kielteinen. Pikalainojen mutkaton ja pikainen lainaaminen ovat synnyttäneet monelle luoton ottajalle velkaongelmia, sillä luottoja ei aina ole pystytty hoitamaan lainanantajalle määräajassa. Maksamattomista lainoista on voinut tulla pikavippikierre, jossa tapauksessa myöhästyneitä pikaluottoja maksetaan pois toisilla pikavipeillä.

Tapahtunut vielä aiemmin: Pettymyksiä, esittelyjä, tarjouksia, huonoja välittäjiä & kiinnostusta alaan

On varmasti helppo kuvitella, kuinka raivostuttavaa on löytää täydellinen kohde. Siis täydellinen. Ja sitten se menee ohi.

Jokin aika sitten löysin sinä samana iltana ilmoitetun kohteen. Talo oli täysin saneerattu, katosta lattiaan tai paremminkin vesikatosta maa-ainekseen saakka. Ja luonnollisesti sama koski huoneistoa, jossa ei tämän jälkeen oltu edes asuttu. Hinta oli samassa linjassa, kuin naapuritaloissa, jotka odottelivat putkiremonttia ja ties mitä. Siis täydellinen sijoituskohde. Ja voin sanoa, ettei sijainnissakaan ollut yhtään valittamista. Vastikekin oli kohtuullinen, ellei jopa edullinen.

Oli ilta ja jo jonkin verran myöhä. Ajattelin olevani fiksu ihminen, kun en häiritse välittäjää soittamalla. Tämän sijaan täytin yhteydenoottolomakkeen. Välittäjä soittikin seuraavana päivänä n. 12.00 aikaan ja kertoi menevänsä toisen asiakkaan kanssa katsomaan kohdetta klo 14.00. Mainitsi myös, että voisin tulla samalla mukaan. Muuten ihan hyvä juttu, mutta minun piti olla tuolloin töissä. Sovimme kuitenkin, että tulen katsomaan asuntoa klo 18.00.

Iltapäivä meni ja kello alkoi olla kohta jo viisi. Tässä kohtaa iloitsin, että tuo klo 14.00 asiakas ei ilmeisesti ostanut. Olisin siis saamassa kohteen itselleni. Suunnitelma oli yksinkertainen: rahat tiskiin ja menoksi. Olin ajamassa kohti kotia, kun välittäjä soitti. “Ei tarvitse tulla, kohde myytiin heti”. Ja sitten alkoi kaikkien muiden kohteiden suoranainen tyrkytys. Piti vääntää rautalangasta, etten ole kiinnostunut, ellei hänellä ole esittää jotain, mitä en jo olisi mm. Etuovesta tai Oikotieltä jo päässyt tutkimaan. Lisäksi harmittelin, kun olin ollut ensimmäinen yhteydenottaja, miksi jonkun annettiin kiilata minun ohitseni. “Et päässyt tulemaan ehdotettuun aikaan” oli vastaus tähän.

Nopeat siis todellakin syövät hitaat tässä hommassa ja tästä opinkin olemaan nopea ja kiilaamaan myös muiden eteen.

No kohteita menee ja tulee.

Jatkoksi kävimme puolisoni kanssa katsomassa kohdetta, jossa putkiremontti oli juuri loppumetreillään. Tilaisuus oli yleinen esittely perinteisesti sunnuntai iltapäivällä. Ihan kiva asunto, ok paikalla, mutta hintaa asunnolla oli 15 000e enemmän, kun vastaavilla samassa talossa vähän ennen putkiremonttia ja tähän lisäksi olisi tullut maksettavaksi vielä putkiremontin kulut (arviolta 12 000e).

Ajatus kohteesta oli selvä. Ostetaan pois, kunhan myyntihinta on edes lähellä noita aiemmin myytyjä. Ei se arvonnousu nyt noin huimaa ole.

asunto

Esittelyssä oli hyvin käviöitä, mutta kukaan ei joutunut ahtauden takia odottelemaan ulkona tai muutenkaan väistelemään toisia luonnottomasti. Asia mikä pisti ärsyttämään oli välittäjä. Voiko olla liian vaikeaa esim. huomioida näyttöön saapuvat ihmiset, kätellä ja esittäytyä? Ja sama homma pois lähtiessä? Ei, ei luulisi olevan. Esittelyssä yritin avata hintakeskustelua, mutta välittäjä oli enemmän kiinnostunut keskustelmaan n. 50v naisen kanssa, joka jaksoi olla innoissaan ties mistä. Lähdimme pois, päätä pyörittäen ja ajatellen, että jos ei palvelua saa, niin turhaan täällä ollaan. Ja varmasti tuo yksi, jolle kaikki oli niin mahtavaa asunnon ostaisi täyteen hintaan.

Tein muuten pienen havainnon tuossa esittelyssä. Olimme kävijöiden keski-ikää n. 30v nuorempia.

Yllätyksekseni seuraavana iltapäivänä kohdetta ei kukaan ollut ostanut. Soitin välittäjälle ja tein suullisen tarjouksen -9000e pyyntihinnasta, johon sain vastatarjouksen -4000e pyyntihinnasta ja lupasin harkita asiaa. Laskin seuraavana yönä tuon olevan vielä liikaa. Varsinkin kun lähtökohtaisesti hintaa oli +15 000e “ylimääräistä” ja melkein saman suuruinen lainaosuus vielä tulossa. Seuraavana aamuna oli jälleen soittoa välittäjälle luvassa.

Kerroin haluavani tutustua kohteen papereihin (ei onnistunut esittelyssä) ja, että olisin valmis tekemään uuden tarjouksen. Sovimme tapaamisen heidän toimistolleen kuuden pintaan ja kävimme asianmukaiset paperit läpi. Oli tarjouksen teon aika, jolloin mainitsin, että tulisin maksamaan asunnosta hieman vastatarjousta vähemmän. En tiedä, oliko välittäjä jostain ihmeen syystä käsittänyt, että olen tarjoamassa tuota vastatarjouksen summaa, mutta nyt yllättäen sen alle menevää tarjousta hän ei suostunut vastaanottamaan. En edes päässyt kertomaan summaani, kun homma meni jo jäihin. Mietin vain jälkeenpäin, mitä ihmettä tuo välittäjä odotti?

Kohde roikkui myynnissä vielä viikkoja ja lähetin välittäjälle sähköpostin, joko hän olisi jo valmis kuulemaan tarjoukseni, mutta en saanut edes vastausta.

Tässä vaiheessa kiinnostus kiinteistönvälitysalaan alkoi tehdä kasvuaan. Ei voisi olla kovin hankalaa businesta jos ihmisiä kohtelisi asiallisesti, käyttäytyisi & esittäytyisi fiksusti. Kävin jopa keskustelemassa aiheesta erään alan kansainvälisen yrityksen kanssa, jonka paikallinen omistaja oli täysin samaa mieltä.

Ainoa mihin homma tyssäsi oli palkkiot ja lähtökohdat. Aloittavan alan ulkopuolelta tulevan henkilön ei oleteta pärjäävän ja tämän lisäksi palkkiot tälläiselle henkilölle ovat “kokeneita” huonommat. Toisin sanoen: ei motivoivaa palkkausta, ellet tee tulosta firmalle vähintään 100 000e vuodessa.

Onkohan tällä täysin provisiopohjaisella alalla nyt vähän jokin pielessä. No tämä ainakin selittää huonot välittäjäkokemukset. Loppupeleissä kiinnostaisiko sinua n. 750 e palkkion takia vääntää ja kääntää kauppaa yksiöstä. Varsinkin kun oletus on, että kauppoja kuukaudessa sinulle tulee aloittavana yksi – kaksi, ja kokeneena maksimissaan kolme kuukaudessa? Karua totuuttaan kertoo myös välittäjien autot (tai siis ne, joilla ei ole friman puolesta työsuhdeautoa). Viimeisen reilun puolenvuoden ajanjakson aikana lähes vakioksi on muodostunut noin kymmenen vuotta vanha Nissan Micra, Peugeot 206, Ford Focus, VW Polo tai muu vastaava max. 5000e auto. Toki poikkeuksiakin on.

Tapahtunut aiemmin: Pankkineuvojan vaihtuminen & lopulliset lainaneuvottelut

Kotiin tuli kirje. Kirjeessä kerrottiin henkilökohtaisen pankkineuvojan vaihtumisesta, yhteystiedot uudelle ja se, että hän haluaisi luonnollisesti tavata jossakin vaiheessa. Olin tästä tässä vaiheessa harmissani jo valmiiksi, sillä edellisestä (erittäin hyvästä & pätevästä) oli muodostunut minulle luottohenkilö, joka oli hoitanut niin laina-, sijoitus-, eläkesäästö- ja vakuutusasianikin ajanmukaiseen kuntoon minun etuani ajatellen. Kieltämättä vähän pelkäsin, minkälaisen tädin tulisin nyt tiskin toiselle puolelle saamaan.

Ja todellakin niinhän siinä kävi. Soitin, kerroin kirjeestä, jonka olin saanut. Hän kertoi, ettei ole yhtä nopea tai kaunis, mutta hänen etunsa on se, että hän on ollut alalla jo yli 20 vuotta. Voin väittää, että takaraivossa tässä kohtaa jo nyki.

Tapaamisessa kertasimme suunnitelmani sijoitusasunnon kohdalta ja viimeistelimme lainahakemukseni. Nyt kaikki tehtiin toisin, kun viimeksi. Edellinen pankkineuvojani ajatteli minun etuani ja tarjosi valmiiksi, mm. kaikki mahdolliset maksulliset toimenpiteet ilmaiseksi. Uusi toimi vain pankin etua ajatellen ja lisäksi kaikki piti “hyväksyttää” esimiehellä. Nyt mm. järjestelypalkkion maksamisesta piti tosissaan keskustella.

No lopulta yhteisymmärrys löytyi. Vaikka ajattelinkin pyytää oman yhteyshenkilön vaihtoa heti kun projekti on saatu maaliin.